Kaikilla vastanneista pelastuslaitoksista (n=6) oli laadittu riskinarvio rakennuspaloihin. Arkistokuva: Ilkka Luoma.

Opinnäytetyössä selvitettiin pelastustoimen työturvallisuuden nykytilaa ja kehittämistarpeita. Lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin, koetaanko pelastuslaitoksissa tarvetta luoda pelastustoimelle oma käytännönläheinen työturvallisuuden harjoitusalue. Kyseinen harjoitusalue sijaitsisi Pelastusopiston harjoitusalueella Korvaharjussa Kuopiossa. Pelastustoimen työturvallisuuden harjoitusalue olisi tarkoitus rakentaa, jo nyt Korvaharjussa sijaitsevan TTHA:n (työturvallisuuden harjoitusalue) harjoitusalueen yhdeksi uudeksi toimialalohkoksi. Pelastustoimen työturvallisuuden harjoitusaluetta hyödynnettäisiin Pelastusopiston tutkinto- ja täydennyskoulutuksissa, joka mahdollistaisi työturvallisuuden kouluttamisen käytännönläheisesti.

Kysely, työpajat ja tilastoja

Työturvallisuuden lisäkoulutustarpeet pelastajien eri työtehtävissä.

Työturvallisuuden nykytilaa ja kehittämistarpeita selvitettiin kirjallisuuskatsauksella ja pelastuslaitoksien työturvallisuudesta vastaaville henkilöille lähetetyllä Webropol-kyselyllä. Näiden lisäksi aihetta käsiteltiin kahdessa työpajassa, jotka järjestettiin Skype-palaverina keväällä 2020. Lisäksi järjestettiin työturvallisuuden työpaja Pelastusopistolla syyskuussa 2020.

Selvitykseen liittyen pyysin myös Tapaturmavakuutuskeskukselta ja Työterveyslaitokselta tilastoja pelastajille vuosina 2005–2019 sattuneista työtapaturmista, ja vuosina 2005–2016 todetuista ammattitaudeista.

Tarve omalle työturvallisuuden harjoitusalueelle

Työturvallisuuden harjoitusalue Kuopion Korvaharjussa. Kuva: Kimmo Kaisto.

Selvityksessä tuli esille, että esimiesten ja etenkin paloesimiehen asenne työturvallisuuteen koetaan erittäin tärkeäksi. Lisäksi esimiehen oma esimerkki vaikuttaa paljon, jotta tieto ja työturvalliset työmenetelmät jalkautuvat miehistöön. Opinnäytetyön yhtenä tärkeimpänä tuloksena voidaan myös pitää, että pelastuslaitoksissa nähtiin tarvetta luoda oma käytännönläheinen työturvallisuuden harjoitusalue pelastustoimelle. Yksi harjoitusalueen aiheista voisi olla esimerkiksi turvallinen työskentely liikenneonnettomuuksissa ja sähköautoihin liittyvät tehtävät. Lisäksi opinnäytetyön tuloksina saatiin esille useita muita kehitystarpeita työturvallisuuteen liittyen, joissa korostui työturvallisuuteen liittyvien ohjeistuksien ja järjestelmien saaminen valtakunnallisesti yhtenäiseksi.

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan työtapaturmia on viime vuosina sattunut pelastajille noin 400 vuosittain. Ammattitauteihin liittyvää tilastoa tutkiessani havaitsin, että asbesti on aiheuttanut eniten ammattitauteja pelastajille. Asbestiin liittyviä ammattitauteja oli todettu reilut 30 tapausta vuosina 2005–2016.

Valmis opinnäytetyöni on saatavilla Theseuksessa. 

Opinnäytetyöhön on myönnetty Palosuojelun edistämissäätiön apuraha.

Tatu Karppinen
Pelastusopisto, AmkN17