Palosuojelun edistämissäätiön pelastusalan toimintoihin ja hankkeisiin myöntämillä apurahoilla on tällä hetkellä suuri merkitys alan tutkimus- ja kehitystoiminnalle.

”Säätiöt ja rahastot ovat ainoa tapa, jolla tutkimus- ja kehitystoimintaa viedään tällä hetkellä eteenpäin. Tämä on elinehto sille, että alan tutkimuskentässä tapahtuu edes jotain”, sanoo Mira Leinonen, Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja.

Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Sami Kerman muistuttaa, että Palosuojelun edistämissäätiön ansiosta hankkeiden rahoitus ei monopolisoidu pelkästään Palosuojelurahastolle. Kerman painottaa, että vaikka jaettavat rahasummat ovat pieniä, niillä on kokoaan suurempi vaikutus.

”Omalla kohdallani apuraha on mahdollistanut päänavauksen. Vaikkei tässä ajassa pääsekään maaliin, työ saadaan alkuun, ja hankkeen uskottavuutta saadaan kasvatettua. Tämän jälkeen muuta rahoitusta on helpompi saada”, väitöskirjaansa säätiön apurahalla työstävä Kerman sanoo.

Leinonen puolestaan sai tänä vuonna apurahan Pelastustoimen perusteet -oppikirjan kirjoittamiseen.

Tekeillä olevan kirjan idea syntyi jo vuosia sitten.

”Koin itse, ja sain paljon palautetta kanssakeskustelijoilta siitä, että tällaista perusteosta alalla ei ole. Sille oli tarvis.”

Tulevassa kirjassa käsitellään pelastusyksikön yleisimmät tehtävät ja ne perusasiat, jotka tehtävissä pitää huomioida.

Kerman käsittelee väitöskirjassaan osaamisen johtamista pelastuslaitoksissa.

”Tarkoitukseni on tarkastella pelastuslaitosten osaamisen kokonaisuutta. Miten esimerkiksi osaamisen omistajuus koetaan: missä määrin se on työntekijän ja missä määrin työnantajan omistusta?”

Kerman tarkastelee myös, millaisen prosessin kautta tarvittava osaaminen määritellään.

”Yleensä organisaation strategiasta johdetaan strategiset osaamistarpeet. Missä määrin prosessi toimii näin, ja mikä taho strategian on tehnyt? Onko strategia riittävän visionäärinen ja moniääninen?”

Kerman sanoo, että työ on nyt hyvässä vauhdissa. Hän on perehtynyt tieteelliseen kirjallisuuteen, joka antaa hyvää pohjaa tulevalle empiiriselle vaiheelle, kyselyille ja haastatteluille.

Rahoituskäytäntö uusiksi?

Leinosella ja Kermanilla on yksi kehitysehdotus apurahojen maksamisperiaatteisiin.

”Jos halutaan, että yksilöt, eivät pelkästään instituutiot, tekevät tutkimusta ja julkaisuja, apurahan maksatusperiaatteita tulisi muuttaa. Takautuva maksaminen tuo liikaa taloudellista taakkaa yksilölle”, Leinonen sanoo.

”Säätiö voisi kenties ottaa mallia muualta. Puhun tekijän näkökulmasta, näihinhän voi olla todella hyvät perusteet, mutta perusteita ei ole ainakaan avattu missään.”

Palosuojelun edistämissäätiön puheenjohtaja Vesa Parkko kertoo, että apurahakäytännössä on lähdetty siitä, että toiminta olisi tuloksellista.

”Maksamme apurahoja tuloksia vastaan. Ymmärrän kyllä, että siinä saattaa tulla yksilölle taloudellista ahdinkoa”, Parkko sanoo.

”Kun Palosuojelun edistämissäätiön hallitus kokoontuu keväällä, otan tämän asian ilman muuta esille.”

Palosuojelun edistämissäätiössä toivotaan, että hyviä apurahahakemuksia tulisi enemmän. Siksi näkyvyyttä säätiön toiminnasta aiotaan parantaa.

”Olisimme mielellämme hyvissä hankkeissa mukana”, Parkko sanoo.

Apurahoja haetaan kevättalvella. Lisää tietoa Palosuojelun edistämissäätiön verkkosivuilla.

Teksti ja kuva: Kaisu Puranen, Pelastustieto